Hannele Isola-Miettinen Sosiaalista mediaa Blogit.uusisuomi.fi -sivusto

Sananvapaudesta

Viimepäivinä on kirjoiteltu paljon sananvapaudesta. Halla-aho olisi jotain sopimatonta kirjoitellut. Miltä se sananvapaus maistuu suomalaisen suussa - melko uusi oikeushan tai vapaus se meillä on? Totuuksia meille on mahtunut yleensä vain yksi ja ehkä siinä hidaste sananvapauden käytölle. Ihmisoikeustuomioistuin on huomauttanut äskettäin Suomea sananvapauden rikkomisesta. Sananvapaus ihmisoikeussopimuksen mukaan tarkoittaa mm. vapautta esittää mielipiteitä mutta siten, että vapauden käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta. Ihan OK. Ihmettelen, että sananvapautta käytetään lähinnä yksityishenkilöiden asioiden rääpimiseen tai asiayhteydessä, jossa merkitystä on evoluutiolla ja ihmisen ihon väriä määräävällä pigmentillä.   Näitä juttuja on tullut ja mennyt tasaiseen tahtiin.  Eikö sananvapaudelle olisi käyttöä yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa - arvokeskustelussa? Siinä, että minä ja sinä voisimme esittää mitä ajattelemme ja mitä mieltä olemme asiasta X tai Y. Siitä, mihin suuntaan haluaisimme asioiden kehittyvän. Tähän juttuun liittyy tosin eräs paradoksi. Silmiini osui äskettäin kysely tai gallup - mikä olikaan. Sen tuloksen mukaan suomalaiset arvostavat vähiten poliittisia puolueita. Eduskunta instituutiona oli asteikolla noin puolessa välissä, kirkon kanssa suurin piirtein samalla viivalla. Mutta että poliittiset puolueet olivat arvostuksissa aivan hännillä. Poliisi ja koulu olivat arvostuksissa taas huipulla, arvatenkin. Miksi arvostamme vähiten foorumeita kuten poliittisia puolueita, joilla sananvapautta parhaiten voisi käyttää "viranomaisten sitä estämättä". Vai onko sittenkin niin, että suomalaiset ovat turhautuneita demokratiaan siksi, ettei sanan vapaus ja sanan käyttö suodatu demokratiaa tarkoittavan järjestelmän välityksellä?  Eija-Riitta Korhola, miten vaikuttaminen onnistuu EU:n piirissä? Vastaa jos luet tämän viestin! Mitä ajattelevat ammattipoliitikot roolistaan? Mikä hidastaa /edistää sanan käytön vapautta yhteiskunnallisessa kontekstissa?          

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Käyttäjän kth36 kuva

Suomalaista politiikkaa hallitsee konsensus, mikä merkitsee ylhäältä ohjattua demokratiaa. Siis näennäisdemokratiaa, joka on hiljentänyt älymystön ja tehnyt mediasta perässähiihtäjän. Kansalaiskeskustelua ei juurikaan käydä /sallita. Yhteiskunnallisista asioista päätetään yleensä kabineteissa suljettujen ovien takana.
Mikäli joku tai jotkut ryhmittymät pyrkivät esittämään kriittisiä sellaisia mielipiteitä kabinettipoliitikkojen päätöksistä, heidät leimataan häiriköiksi, jopa näennäisdemokratialle vaaralliseksi. Tästä oiva esimerkki on tapaus Halla-aho.
Kun muistelen 70-lukua niin silloin nimenomaan rajoitettiin tietoisesti sananvapautta, niin näyttää sama jatkuvan. Johtuukohan siitä, että jotkut sen aikaiset sananvapautta rajoittaneet poliitikot ovat vielä vahvasti mukana.

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja